Viimeinen päivällinen (1995) on niitä elokuvia, jotka ovat jääneet mieleen televisiosta katseltuna, samalla lailla kuin Kello kolme kolahtaa. Eihän näitä kahta elokuvaa voi Kubrickeihin, Scorseseihin yms. verrata. Mutta jos omiin suosikkeihin kuuluvan elokuvan määritelmä on se että sitä tulee suositeltua muillekin, niin molempien kohdalla tämä pätee. Tosin tv:stä nämä tulevat harvoin, eivätkä kumpikaan ole sellaisia että voi suositella suoraan dvd:n ostoa.. Tästäkään kun kaikki eivät pidä.
Viimeinen päivällinen on musta komedia, jossa joukko opiskelijoita alkaa tappamaan vaarallisina pitämiään äärioikeistolaisia. Koko juoni on kylläkin mahdoton, sillä ilmeisesti päivällisille tulevat henkilöt eivät mainitse kenellekään minne ovat menossa. Mutta jos tämän unohtaa niin kyseessä on nautittava elokuva. Päähenkilöt ovat ihan hyviä, mutta parempia ovat päivällisvieraat. Esimerkiksi Jason Alexander esittää varsin georgemaista tyyppiä. Loistava on myös Ron Perlmanin esittämä tv-kasvo, ja ihan loppu on oikeasti hieno. Niin hieno, että tästä saisi taitava ohjaaja nykyään paremman version tehtyä, kunhan olisi hyvät näyttelijät ja ei mentäisi PG-13:ksi.
Kyllähän tälläisiä mukavia pieniä elokuvia tehdään vielä, eri asia on sitten nähdäänkö niitä Suomen televisiossa. Muistini mukaan Shallow Grave on melko samanhenkinen ja tehty samaan aikaan Viimeisen päivällisen kanssa, mutta on senkin tv-esityksestä aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti