Levyt joita en tajua: The Clash - Give 'Em Enough Rope

Tai ehkä levyssä ei ole mitään kummempaa tajuamista, ja se on siinä mielessä avautunut täysin. No, eihän Clashin toinen mikään ihan ylistetty klassikko ole, mutta aina silloin tällöin tulee vastaan kehuja. Muistaakseni ainakin Fatboy Slim taisi sanoa että pitää tätä levyä parempana kuin London Callingia, koska LC ei muka ole kauttaaltaan laadukas.

Give 'Em Enough Rope ei ole huono levy, mutta se ei vain tunnu The Clashilta. Enkä nostaisi mitään biisiä klassikoksi. Levy on iskenyt vain kerran tietyssä mielentilassa, jolloin taisin kuunnella sen kolme kertaa putkeen. Mutta ei se enää myöhemmin toiminut niin. Mitäpä muuta tästä voi sanoa, bändin fanit toki tämän hankkivat, ja varmasti osa tykkää paljonkin. Mutta jopa Sandinista! on mielestäni parempi ostos.

Rita Hayword ja Shawshankin vankila (novelli/tarina)

Tuli lainattua kirjastosta Stephen Kingin Kauhun vuodenajat 1 ja 2, hieno kirjakaksikko jonka neljästä tarinasta on tehty kolme elokuvaa. Parhaiten niistä on jäänyt mieleen Shawshank-tarina. En ole vielä aloittanut näiden kirjojen uudelleenlukemista, joten heitänpä ulkomuistista miten tarina vaikutti ensilukemalla. Saapa sitten myöhemmin katsoa muistinko oikein.

"Kirja on parempi" on eräs ärsyttävämpiä tokaisuja, pahempi kuin "pari ekaa levyä oli vielä hyvä" tai "nykypeleissä grafiikka on tärkeintä". Tietenkin kirja on parempi, ainakin 99%:ssa tapauksista. Mutta koska Shawshank-tarinasta on tehty maineikas elokuva Avain pakoon (The Shawshank Redemption), puhun siitäkin. Tämä teksti sisältää reilusti spoilereita, koska oletan että leffa on nähty tai tarina luettu.

Rita Hayworth ja Shawshankin vankila on ehkä järisyttävin lukukokemus kohtaan. Kyllä, sellainen voi tulla Stephen Kingiltä. Mieleen on jäänyt pari kohtaa. Ensin Andy kertoo kuinka on haudannut muistaakseni avaimen johonkin satunnaiseen peltoon, ja avain sopii tallelokeroon jossa on hänen uusi henkilöllisyytensä (jolla hän voi nostaa suuren summan rahaa). Kun Red kuulee tästä hän kysyy hämmästyneenä että jos tuo on totta miten Andy pysyy selväjärkisenä. Andy vastaa että toistaiseksi ei ole kuulunut mitään uutta, mutta hän seuraa kiinnostuneena lehtiä mahdollisista rakennusprojekteista alueella. Sellainen kun hautaisi avaimen johonkin löytymättömiin. Tuota tarinan kohtaa ei ole sellaisenaan elokuvassa, ja sitä jäinkin kaipaamaan.

Toinen huh-efektin aiheuttama kohta on tietenkin pako. Siinä tulee hyvin esiin mitä voi tehdä kunhan on tarpeeksi aikaa. Sehän on koko tarinan idea. Andy vankilassa ollessaan ehtii myös muotoilla kivistä kauniita esineitä. Ja taidettiinpa mainita, mitä tapahtuu jos vesitippa tippuu kivelle miljoonien vuosien ajan. Kirjassa Andy kaivaa tunneliaan pitempään kuin elokuvassa, ja hän myös muistaakseni vuosia toisessa sellissä. Uusi asukas valittaa kylmästä muttei katso koskaan julisteen taakse..

Tarinan luettuani kiinnosti tietenkin nähdä elokuva, varsinkin kun tiesin sen olevan niin kehuttu. Ja täytyy myöntää, että katsottuani en tiennyt että miksi se on esimerkiksi IMDB:n kärkisijoilla. Oikeastaan en tajua sitä vieläkään, mutta toki pidän elokuvasta varsin paljon jo. On erikoista, miten monessa paikassa mainitaan että Kingin kirjoista tehdyt elokuvat ovat yleensä huonoja, varsinkin kun klassikoita on niin paljon. Shawshank on yksi parhaista, mutta suosikkia on silti vaikea valita. Ehkä se on Stand by Me, joka perustuu myös Kauhun vuodenajat -tarinaan.

400

Cd-määrä on maagiset 400 tällä hetkellä. En muista huippuja, mutta jossain välissä se ainakin oli 555. Eli paljon on määrä vähentynyt, mutta Spotifyn käyttö ei ole vieläkään lisääntynyt. Varmasti joskus..