250

Levymäärä alitti 250. Pelottavaa.

Olen miettinyt millä syyllä oikeastaan jätän artisteja kokoelmiini. Aluksi se vaikutti jopa hienostelulta, kun joku kelpo bändi sai lähteä ja hyllyyn jäi Coltranea, jota kuuntelen lähinnä kausittain. Mutta hienostelun sijaan taustalla onkin keräilyn hauskuus: on siis mukavampi jättää kokoelmaan Tangerine Dreamia, jossa riittää hankkimista ja tutustumista. Lisäksi Genesiksen kautta voi hyllyyn päätyä joskus myös Phil Collinsia (Gabrielia on jo), joten ei tässä elitistejä olla. En oikeastaan myöskään ajattele onko jokin bändi Spotifyssä vai ei. No, King Crimson ei sinne varmaan koskaan päädy, mutta kokoelmissani säilyisi vaikka päätyisikin.