Paluu vanhaan

Jäänyt tässä kesken parikin artikkelia, mutta ne sivuvatkin tätä aihetta. Ensimmäisen oli tarkoitus käsitellä Last.fm-riippuvuutta, toinen oli samalla otsikolla kuin tämä, mutta ilman seuraavassa mainittua yllätyskäännettyä.

Eli hankin juuri stereot. Niille löytyi paikka pöydältä missä tietokone oli ennen sijainnut. Suomeksi sanottuna siis pistin tietokoneen kaappiin (varmasti vain hetkeksi) ja ylensin stereot huoneen viihdekeskukseksi. Ja kun posteljooni toi levyn, niin ensimmäistä kertaa vuosiin kuuntelin sen ihan cd-soittimella. Ei kuuntelua nettisurffailun taustamusana, ei kuunteludatan lähettämistä Last.fm:ään. Vain pelkkää musiikista nauttimista sängyllä maaten, kuin ennen vanhaan. Musiikkiin tuli keskityttyä nyt enemmän, mutta silti tuli uni, levyn suuresta dynamiikasta huolimatta (levy oli Mike Oldfieldin Amarok).

Kyllähän tuollainen tuntuu jo vanhanaikaiselta. Parasta stereoissa on kaukosäädin, jolla voi hyppiä eri toimintojen (radio, cd, USB) välillä. Tuntuu varmasti oudolta että joku on tuollaisesta nykypäivänä innoissaan, mutta vaikka tietsikkaa voi ohjailla langattomalla näppäimistöllä, on perusmarkettistereo silti kätevämpi. Varsinkin kun USB-tikulta voi soittaa kamaa.

USB-ominaisuus on niitä, joita käytettäessä ei voi kuin ajatella miten hienoa nykytekniikka on. Muistitikulle kun musiikkia mahtuu, levykokonaisuuksia tai irtobiisejä. Yhdelle tikulle voi laittaa ne tärkeimmät levyt, toiselle parhaat irtobiisit ja kolmannelle vaikka sellaisia musiikkia joita on pitänyt kuunnella enemmän. Tai podcasteja, miksi tämä ei heti tullut mieleen.

Joku sanoi, että kannattaa hankkia sellainen laite jonka ominaisuuksiin on itse tyytyväinen. Hifistit naureskelevat pakettiratkaisuille, mielestäni tämä 169e maksanut stereosysteemi on paras ostos aikoihin. Käytännössä tietokone on tietenkin 100x monipuolisempi, ja ei kuuntelun olekaan tarkoitus pois siitä siirtyä.

Last.fm:stä vielä että tuo Mike Oldfieldin Amarok-levy sisältää yhden raidan, joka kestää 60 minuuttia. Eli vähän sama kuin kaksi Ramones-levyä, paitsi niiltä löytyisi yhteensä 28 biisiä. Last.fm ei siis kerro esimerkiksi proge- tai jazz-miehille kaikkea kuuntelusta, vaikka tietysti sen tarkoitus onkin vain näyttää mitä biisejä soitat. Mutta onhan olemassa Normalisr. Esimerkiksi itsellä Miles Davis nousee sijalta 14 sijalle 3.